Pelätty kassakone ja nykyteknologia.

Monet asiat ovat muuttuneet, tai rehellisesti lisääntyneet, nyt en ole ainoastaan tiskikoneen ääressä taikka pilkkomasssa ja siivoamassa salia vaan myös juoksen hymyilemässä asiakkaille ja ottamassa heidän tilauksiaan vastaan, onneksi ainoa asia mikä ei pidä paikkaansa on se, ettei mun tarvinnut juosta pöydästä pöytään kysymässä jokaiselta erikseen mitä haluavat tilata (koska Lounas-buffa, I love you)  Pidän lounastarjoilusta.

Mutta sitten astuu kehiin A la carte. Teen himonaan myös iltatyötä huomaan sen rankemmaksi sekä fyysisesti, että myös henkisesti, mutta taidan tunnustaa, että ainakain tässä paikassa pidän tehdä enemmän "haasteellisesmpaa" työtä- ehkä tämä on kuitenkin vain alkuhuuma puhetta ja kadun myöhemmin hyvin ja erittäin katkerasti sanojani...
Hommahan on minulle nimittäin niin tuttu, että vosin jo osan kokemuksestani siirtää kolmantee vaiheeseen jossa tarkoitukseni on syventyä  A la carten  saloihin.

Lounasaikana olen joutunut kohtaamaan hirviön nimeltään kassakone, vihaan niitä vempeleitä varsinkin kun on kiire ja mä olen NIIIIN hidas, että aikakin pysähtyy ja voin nähdä kaiken nopean liikkeen miltein pysähtyvän kun naputan ja etsin burgerin tai lounas lohen paikkaa....
Olen niin monelle asiakkaalle niiin niin kiitollinen heidän kärsivällisyydetä, että oikein halkean kiitollisuuden määrästä, nimittäin hetken ajattelin, että nyt maksun aika on tullut ja jos joku Jumala tai Karma on olemassa niin se lyö viimeistään minua nyt tylyillä ja kärsimättömillä asiakkailla, olenhan minä varmaan kärsimättömin ihminen maan päällä... Tulistun ja vihastun  hetkessä jos nään asian liian tärkeäksi minulle... Mutta olen niin kiitollinen, ettei niin käynyt vaan sain nähdä, että minua armahdettiin ja törmäsin mahtavimpiin ihmisiin kuin koskaan. Tämäkin opetti, että on korkea aika minunkin on olla edes pikkasen kärsivällisempi.